Jumalan Aikakausisuunnitelma

– Aikakaudet. 
– Elonkorjuuajat. 
– Todellisen ja lasketun aseman eri    tasot. 
– Herramme Jeesuksen tie kirkkauteen. 
– Hänen seuraajainsa tie kirkkauteen. 
– Nimiseurakunnan kolme luokkaa. 
– Erottaminen elonkorjuun aikana. 
– Voideltu luokka kirkastettu. 
– Suuren ahdistuksen luokka. 
– Rikkaruohon polttaminen. 
– Maailma siunattu. 
– Ihana lopputulos.

A - World That Was
"Whereby the world that then was, being overflowed with water, perished."
2 Peter 3:6

C - Third Dispensation
"In the dispensation of the fullness of times he might gather together in one all things in Christ."
Ephesians 1:10

     Aluksi huomaamme kolme suurta hallituskautta A, B, C.  Ensimmäinen näistä, A, ulottuu ihmisen luomisesta vedenpaisumukseen; toinen, B, vedenpaisumuksesta Kristuksen tuhatvuotishallituskauden alkuun hänen toisessa tulemisessaan; kolmas hallituskausi; eli »järjestely aikain täyttyessä», C, alkaa Kristuksen hallituksesta ja jatkuu »tuleviin maailmanaikoihin».  (Ef. 1: 10; 2: 7) 

     Näitä kolmea hallituskautta kosketellaan usein Raamatussa: A:ta kutsutaan »silloiseksi maailmaksi», B:tä kutsutaan »silloiseksi maailmaksi», B: tä kutsuu Herramme Jeesus »täksi maailmaksi», Paavali »nykyiseksi pahaksi maailmaksi» ja Pietari »nykyiseksi maailmaksi». C: tä kutsutaan »täksi maailmaksi», Paavali »nykyiseksi pahaksi maailmaksi» ja Pietari »nykyiseksi maailmaksi».  C: tä kutsutaan »tulevaksi maailmaksi», »jossa vanhurskaus assuu», vastakohdaksi nykyiselle pahalle maailmalle.  

    Nyt hallitsee paha, ja vanhurskaat kärsiivät.  Tulevassa maailmassa on suhde päinvastainen:  vanhurskaat hallitsevat, ja ne, jotka tekevät pahaa, saavat kärsiä, ja lopuksi kaikki paha hävitetään.

"World that Was"
ended with the Flood.

     Koska ensimmäinen »maailma» (»taivaat ja maa» eli silloinen asiainjärjestys) hävisi vedenpaisumuksessa, niin seuraa siitä, että silloin oli toinen asianjärjestys kuin »nykyisessä pahassa maailmassa», jostak Herra sanoo, että Saatana on sen ruhtinas; siis ei nykyisen maailman ruhtinas ollut sen maailman ruhtinas, joka oli ennen vedenpaisumusta, vaikkakaan häneltä ei puuttunut silloinkaan vaikutusta.  

     Useat raamatunpaikat heittävät valoa Jumalan menttelytapaan sinä aikana ja antavat siten selvän käsityksen hänen suunnitelmastaan kokonaisuutena.  Nämä raamatunpaikat viitaavat siihen, että ensimäistä »maailmaa» eli ennen vedenpaisumusta ollutta hallitusta pitivät silmällä ja hoitivat erityisesti enkelit, jotka saivat koettaa, mitä he voivat tehdä langenneen ja turmeltuneen suvan kohottamiseksi.  Jumalan suostumuksella he olivat epäilemättä halukkaat ryhtymään yritykseen, sillä heidän asianharrastuksensa ilmeni ylistyslaulussa ja riemuhuudossa luomisen työn johdosta.  (Job 38: 7) 

     Se, että enkelit saivat hallita tätä ensimmäistä ajanjaksoa, ei käy selväksi ainoastaan kaikista viittauksista tähän aikakauteen, vaan siihen lopputulokseen voidaan syyllä tulla myöskin apostolin huomautuksen johdosta, kun hän, verratessaan nykyistä hallitusta menneeseen ja tulevaan, sanoo (Hebr. 2: 5):

»Enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa.»

     Ei, sitä maailmaa hallitsee Herra Jeesus ja hänen perintötoverinsa, ja sentähden tämä hallitus ei ole ainoastaan oikeudenmukaisempi kuin »nykyisen pahan maailman», vaan se myöskin menestyy paremmin kuin ensimmäisen maailman eli hallituskauden hallitus, jota »enkelit hoitivat», [265] joiden kykenemättämyys suvun kohottamiseksi näkyy siinä, että ihmisten pahuus tuli niin suureksi, että Jumala hävitti vihassaan ja oikeudenmukaisessa suuttumuksessan vedenpaisumuksen kautta koko silloisen elossa olevan suvan, kahdeksaa henkilöä lukuunottamatta. — 1 Moos. 7: 13.

     Ihmisten hallitusyritykset Saatanan hallituksen alaisuudessa päättyvät suurimpaan hädän aikaan, mikä milloinkaan on kohdannut maailmaa.  Ja siten on todistettu ei ainoastaan se, että suvun pelastaminen oli enkeleille mahdoton, vaan myös, että ihmisen omat pyrkimykset parantaa tyydyttävällä tavalla asemaansa ovat olleet tukoksettomat.

D - Patriarchal Age  
God’s special dealings with Abraham, Isaac, and Jacob.

     Aikakautena D Kääntyi Jumala erityisesti sellaisten patriarkkain puoleen kuin Aabraham, Iisak ja Jaakob olivat.

E - Jewish Age
"You only have I known of all the families of the earth." Amos 3:2

»Teidät vain minä tunsin kaikista maan sukukunnista. » (Aam. 3:2)

     Kansana he olivat esikuva kristitystä Seurakunnasta, pyhästä kansasta, omaisuuden kansasta. Ne lupaukset, jotka annettiin heille, olivat esikuvia »paremmista lupauksista», jotka on annettu meille.  Heidän vaelluksensa korven kautta esikuvasti meidän vaellustamme synnin korven kautta taivaaliseen Kanaaniin. [266] Heidän uhrinsa vanhurskauttivat heidät esikuvallisesti, ei todellisesti, sillä härkien ja kauristen veri ei voi milloinkaan ottaa pois syntejä.  (Hebr. 10: 4)

     Mutta evankeliumikautena, F, on meillä »paremmat uhrit», jotka sovittavat todelliseedessa koko maailman synnit.  Meillä on »kuninkaallinen papisto», jonka muodostavat kaikki ne, jotka ovat uhranneet itsensä Jumalalle »eläviksi uhrieksi», jotka ovat pyhaä ja otollisia Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on »tunnustuksemme apostoli ja Ylimmäinen pappi».  (Hebr. 3: 1)

    Evankeliumikaudessa tapaamme ne todellisuudet, joista juutalainen aikakausi sen jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset olivat varjoja. — Hebr. 10: 1.

F - Gospel Age
"Wherefore, holy brethren, partakers of the heavenly calling, consider the Apostle and High Priest of our profession, Christ Jesus." Hebrews 3:1

     Paha saa yhä edelleen hallita maailmaa eli vallita siinä, jotta he joutumalla kosketukseen sen kanssa tulisivat koetelluiksi, ja voisivat näyttää, ovatko he halukkaat uhraamaan ihmisluonnon etuineen ja siunauksineen eläväksi uhriksi ja mudostumaan Jeesuksen kuoleman mukaisiksi, jotta heidät luettaisiin arvollisiksi saamaan hänen yhtäläisyytensä ylösnousemuksessa. — Ps. 17: 15.

G - Messianic Age
"Look for new heavens and a new earth, wherein dwelleth righteousness."
II Peter 3:13

     Ensimmäinen niistä, tuhatvuotiskausi (millennium), G, on ainoa, jonka suhteen meillä on määrättyjä tietoja.  Se käsittää tuhat vuotta, jolloin Kristus hallitsee ja siunaa sen kautta maan  kaikki sukukunnat saattaen täytäntöön »kaiken kohdalleen- (ennalleen-) asettamisen», josta on puhuttu kaikkien pyhäin profeettain suun kautta.  (Ap. T. 3: 19 – 21) 

     Tänä aikana poistetaan synti ja kuolema ainaisesti, sillä

»hänen [Kristuksen] on hallittava siihen asti, kunnes on pannut kaikki vihollisensa jalkojensa alle [267] Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema — aadamlainen kuolema.» (1 Kor. 15: 25, 26)

     Tämä on surri ennalleenasettamisaika.  Seurakunta, Kristuksen morsian, hänen ruumiinsa, ottaa hänen kanssaan osaa tähän hallitukseen, kuten hän on luvannut, sanoen: 

»Joka voittaa, hänen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunnut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.» — Ilm. 3: 21.

H - "Ages to Come"  
"In the Ages to Come he might show the exceeding riches of his grace." Ephesians 2:7

     Tällä etäisyydellä, jolla me nyt elämme niistä, on kylliksi tietää, että ne ovat ihania ja siunausrikkaita Jumalan suosion aikakausia.

Jewish Age Harvest
"Lift up your eyes,
and look on the fields; for they are white already to harvest." John 4:35, Matthew 3:11,12

    Juutaliasen aikakauden lopussa elonkorjuu kesti meljäkymmentä vuotta, Jeesuksen kutsumuksen alusta, kun Jumalan henki voiteli hänet (Ap. T 10: 37, 38) v. 29 j. Kr., Jerusalmenin hävitykseen asti v. 70, j. Kr.

    Tähän elonkorjuuseen päättyi juutalainen aikakansi, ja evankeliumikausi alkoi.  Nämä molemmat hallitukset ulottuivat jonkun verran toisiinsa, kuten kartta osoittaa.

     »Kristus kukoli [ei itsensä tähden, vaan] meidän synteimme tähden» ja [268] lakkautti sen kautta keskellä viikkoa teurastusuhrin ja ruokauhrin — kolme ja puoli vuotta ennen seitsemänkymmenen liiton-viikon loppua, jolloin suosio kohdistui juudan kanssan.  Kun todellinen uhri oli uhrattu, niin ei Jehova luonnollisesti enää voinut tunnustaa kuvaannollisten uhrien merkitystä.

     Tänä juutalaisena elonkorjuun aikana alkoi evankeliumikausi.  Tämän aikakauden tarkoitus on kutsua »Jumalan Kristus» —Pää ja ruumis sekä kehittää ja koetella se.  Tämä on henkinen armotalous.  On siis oikein sanoa, että evankeliumikausi alkoi, kun Jeesus voideltiin »pyhällä hengellä ja voimalla» (Ap. T. 10: 38; Luuk. 3: 22; 4: 1, 18), silloin kun hänet kastettiin.  Seurakuntaan, hänen ruumiiseensa, nähden tämä alkoi kolme ja puoli vuotta myöhemmin.

Gospel Age Harvest
"In the time of harvest I will say to the reapers, Gather ye together first the tares, and bind them in bundles... but gather the wheat into my barn."
Matthew 13:30

"The harvest is the end of the age."
Matthew 13:39

     Samoin kuin siinä elonkorjuun seitsemän ensimmäistä vuotta olivat erityisesti omistetut toiminnalle lihallisen Israelin hyväksi ja olivat suosion vuosia, niin huomaamme tässäkin osoitetun samankaltaisen seitsenvuotiskauden, jolla on koko maailmaan ulottuva hädän (»tulen») aika pahan rankaisemiseksi ja vanhurskauden hallituksen valmistamiseksi; mutta tästä puhumme edempänä.

N - Plane of Human Perfection – Actual or Reckoned
"What is man, that thou art mindful of him?...Thou madest him a little lower
than the angels."
Hebrews 2:6-9

R - Plane of Sin and Depravity
"Wherefore, as by one man sin entered into the world, and death by sin; and so, death passed upon all men, for that all have sinned."  Romans 5:12

Tie kirkkauteen

     K, L, M, N, P, R esittävät kukin eri tasoja.  N on täydellisen ihmisluonnon taso. 

     Aadam oli tällä tasolla ennenkuin hän rikkoi, mutta heti lankeemukensa jälkeen hän vaipui siveellisen turimeluksen eli synnin tasoon, R, jolla kaikki hänen jälkeläisensä ovat syntyneet.  Tämä  taso vastaa »leveätä tietä», joka johtaa kodotukseen. 

     P merkitsee esikkuvallisen vanhurskauttamisen tasoa, mikä vanhurskauttaminen lasketaan saavutetuksi lain uhrien kautta.  Se ei ollut todellinen täydellisyys, sillä »laki ei näet tehnyt mitään täydelliseksi». — Hebr.  7: 19.

     N ei merkitse ainoastaan täydellisen ihmisen tasoa, jonka kerran täydellinen ihminen, Aadam, omisti, vaan myöskin vanhurskautettujen henkilöiden asemaa. 

     »Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan», ja kaikki, jotka uskovat Kristukseen — kaikki, jotka ottavat vastaan hänen täydellisen ja suoritetun työnsä heidän vanhurskauttajanaan — lasketaan siis uskon perustuksella vanhurskautetuiksi, ikääkkuin he olisivat täydellisiä ihmisiä, ikäänkuin he eivät milloinkaan olisi olleet syntisiä. 

     Jumalan kannalta katsoen lasketaan kaikki, jotka ovat vastaanottaneet Kristuksen lunastajanaan, oleviksi täydellisen ihmisen tasolla   N. Tämä on ainon asema, jossa ihminen voi lähestyä Jumalaa tai seurustella hänen kanssaan.  Jumala kuktsuu kaikkia tällä tasolla lapikseen — ihmislapsikeen.  Aadam oli tällä tasolla Jumalan poika (Luuk.  3: 38), joka seurusteli Jumalan kanssa ennen tottelemattomuuttaan.  

     Kaikki, jotka omaksuvat Herramme Jeesuksen täydelleen suorittaman lunastustyön, pidetään eli lasketaan uskon kautta ennalleenasetetuiksi alkuperäiseen phutauteen, ja siitä seuraa, että heillä on yhteys eli seurustelumahdollisuus Jumalan kanssa.

Baptism -
A symbol of consecration.

  "...present your bodies a living sacrifice...
your reasonable service."
Romans 12:1

     Osa uskovaisia — vanhurskautettuja ihmisiä — tyytyy siihen iloon ja rauhan,, jonka he ovat saaneet uskomalla syntiensä anteeksi antamiseen, eivätkä sentähden ota vaaria siitä ääestä, joka kutsuu heitä ylemmäksi.  

     Toiset, joita Jumalan rakkaus on liikuttanut sellaisensa kuin se on osoittautunut heidän lunastamisessaan, ja jotka ovat tunteneet, etteivät he kuulu enää itselleen, koska ovat kalliisti ostetus, sanovat: »Herra, mitä sinä tahdot minun tekevän Heille Herra vastaa Paavalin kautta, joka sanoo:  

     »Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalvelukseene.»  (Room. 12: 1)  

     Mitä apostoli tarkoittaa kehoittaessaan meitä siten antamaan itsemme eläväksi uhriksi?  Hän t arkoittaa sitä, että meidän tualee vihkiä Jumalan palvelukseen kaikki se kyky ja lahjakkaisuus, jonka omistamme, ettemme elä tästälähin enää itsellemme emmekä ystäviemme tai perheemme tähden eikä myöskään maailman tähden tai jonkun muun asian tähden, vaan kuullaksemme ja palvellaksemme häntä, joka osti meidät omalla kalliilla verellään.

     Me emme ole pyhiä samalla tavalla kuin Jeesus, joka ei tietänyt mitään synnistä, sillä me kuulumme tuomittuun sukuun; emme ole myökään pyhiä sentähden, että olisimme onnistuneet täydelleen saavuttaamaan vaelluksessamme täydellisyyden, sillä me olemme vakuutetut siitä, ettemme ole saavuttaneet sitä täydellisyyttä, johon meidät on kutsuttu, vaan meillä on tämä aarre (hauraissa ja vuotavissa) saviastioissa, [271] jotta lopullisen kirkkautemme nähtäisiin olevan Jumalan armosta eikä omasta voimastamme.  

     Mutta pyhyytemme ja otollisuutemme uhreina Jumalalle johtuu siitä, että Jumala on vanhurskauttanut meidät ilmaiseksi kaikista synneistämme uskomme kautta, Kristuksen meidän puolestamme antamaan uhriin.

M - Plane of Spirit Begettal
"And the Holy Spirit descended in a bodily shape like a dove upon him, and a voice...said, thou art my beloved Son..." Luke 3:22,
Acts 10:38

    Siitä silmänräpäyksestä alkaen, kun he ovat vihkiytyneet Jumalalle, ei heitä enää lasketa ihmisiksi, vaan Jumalasta, siinneiksi totuuden sanan kautta — ei enää ihmislapsiki, vaan tästä lähin henkisiksi lapsiksi.  He ovat nyt askeleen lähempänä palkintoa kuin silloin, kun he ensin uskoivat.  Mutta heidän henkinen olemuksensa on vielä epätäydellinen.  

     He ovat ainoastaan siinneet, mutta eviät vielä hengestä syntyneet.  He ovat henkisiä lapsia embryo- eli sikiötilassa, tasolla M — hengestä sikiämisen tasolla.  Koska he ovat siinneet hengestä, ei heitä enää lasketa ihmis- van henkiolennoiksi, sillä siitä ihmisluonnosta, joka kerran oli heidän, ja joka vanhurskautettiin, he ovat nyt luopuneet eli he ovat laskeneet sen kuolleeksi — eläväksi uhriksi, joka on Jumalella pyhä ja otollinen, ja jonka hän on hyväksynyt.

     He ovat nyt uusia luomuksia Kristuksessa Jeesuksessa: vanha (inhimilliset toiveet, tahto ja tarkoitus) on mennyt, ja kaikki on tullut uudeksi, sillä »te ette ole lihan hallittavina, vaan hengen, jos muutoin Jumalan henki asuu teissä».  (2 Kor. 5: 17; Room. 8: 9)  Jos te olette siinneet hangestä, niin »te olette (ihmisolentoina) kuolleet, ja teidän elämänne on kätketty Kristuksen kanssa Jumalassa».

     Taso L, esittää täydellistä henksitä olemassaolotasoa, [272] mutta ennenkuin tämä taso L saavutetaan, täytyy meidän liittomme ehdot tulla täytetyiksi.  Eri asia on tehdä liitto Jumalan kanssa sekä luvata, että me kuolemme kaikelle inhimillisells, ja eri asia täyttää tämä lupaus koko maallisen elämämme kestäessä pitää ruumiimme kuolleena, jättää oma tahtomme huomioonottamatta ja tehdä ainoastaan Herran tahto.  

     Tasoon L tulemista kutsutaan syntymiseksi eli täydelliseksi astumiseksi elämään henkiolentona.  Koko Seurakuknta asetetaan tälle tasolle sitten kuin se on eroitettu (valittu) maailmasta evankeliumikauden »elonkorjuussa» eli lopussa.  »Kruistuksessa kuolleet nousevat ylös ensin.»  

     Sitten me, jotka elämme ja jäämme jälkeen, muutumme äkkiä — tulemme täydellisiksi henkiolennoiksi, joilla on Kristuksen kirkastetun ruumiin kaltaiset ruumiit (sillä »tämän katoavaisen on pukeutuminen katoamattomuuteen».  Kun tulee se, mikä on täydellistä, katoaa se (sikiämistila useine lihan esteineen, jotka nyt ovat meihin takertuneet), mikä on vaillinaista.

     Taydellisestä henkiolennosta voimme vielä kulkea askeleen ylöspäin sitä seuraavaan kirkkauteen — tasoon K. Me emme tarkoita tässä luonnon kirkkautta, vaan vallan tai tehtävän kirkkautta.  Tasossa L saavutetaan täydellinen henkinen kirkkaus, s. o. ihana Kristuksen kaltainen olemus.  

     Mutta sitten kuin olemme tulleet tällä tavoin täydellisiksi ja tehdyiksi kokonaan Herramme ja Päämme kaltaisiksi, tulemme hänen kanssaan osallisiksi voiman ja valta-aseman »ihanuudesta» — saamme istua hänen kanssaan hänen valtaistuimellaan, niinkuin hänet koroitettiin Voiman oikealle puolelle tultuaan ylösnousemuksessaan täydelliseksi.  Siten me saavutamme ikuisen kirkkauden, tason K.

a - Adam in Perfection
"And God said, Let us make man in our image, after our likeness..."
"And God saw every thing that he had made, and behold, it was very good..."
Genesis 1:27,31

c - Ancient Worthies
"...Abraham believed God, and it was counted to him for righteousness."
Romans 4:3

d - Mankind from flood to Messianic Age
"Wherefore, as by one man sin entered into the world, and death by sin; and so death hath passed upon all men, for that all have sinned."
Romans 5:12

e - Fleshly Israel Typically Justified as a Nation
"For the law having a shadow of good things to come, and not the very image of the things, can never with those sacrifices which they offered year by year continually make the comers thereunto perfect."
Hebrews 10:1

f - Jewish Time of Trouble
"Whose fan is in his hand, and he will thoroughly purge his floor, and will gather the wheat into his garner; but the chaff he will burn with fire unquenchable."
Luke 3:17

g - Jesus at age 30, a Perfect Man 
"...Christ Jesus... made himself of no reputation and took upon him the form of a servant and was made in the likeness of men."
Philippians 2:5,7

     [273]  Aadam oli täydellinen olento, pyramidi.  Huomaa sen paikka tasolla N, joka merkitsee ihmisen täydellisyyttä.  Tasolla R, joka estitää synnin ja epätäydellisyyden eli siveellisen turmeluksen tasoa, on huiputon pyramidi b, epätäydellinen kuvio, joka esittää langennutta Aadamia ja hänen jälkeläisiään — siveellisesti turmeltuneita, syntisiä ja kadotukseen tukomittuja.

     Aabrahamia sekä toisia, jotka olivat vanhurskautettuja sinä aikana (se on, laskettiin täydellisiksi) uskon perustuksella,  esittää pyramidi c tasolla R. Aabraham oli turmeltuneen ihmisperheen jäsen ja kuului luontonsa puolesta toiseten kanssa tasoon R; mutta Paavali selittää meille, että Aabraham vanhurskautettiin uskon kautta, s. o. Jumala laski hänet synnittömäksi ja täydelliseksi ihmiseksi hänen uskonsa tähden.

     Tämä nosti hänet Jumalan kannalta katsottuna, siveellisesti turmeltuneen, syntisen ihmismaailman, yläpuolelle, tasoon N; mutta vaikka hän olikin todellisuudessa vielä epätäydellinen, niin hän pääsi siihen suosioon, jonka Aadam menetti, nimittäin seurustelemaan Jumalan kanssa niinkuin »ystävä».  (Jaak. 2: 23)  

     Kaikki jotka ovat täydellisellä (synnittömällä) tasola N, ovat Jumalan ystäviä, ja hän on heidän ystävänsä, mutta syntiset (tasolla R) ovat vihollisuussuhteissa Jumalan kanssa — »vihollisia pahojen tekojensa kautta».

     Vedenpaisumuksen jälkeen oli ihmismaailma,, jota esittää kuvio d, edelleen tasolla R — vielä vihollisuudessa — ja se jää siihen asemaan siksi kunnes evankeliumikauden Seurakunnan vaali on tapahtunut, ja tuhatvuotiskausi alkaa.

     »Luonnollinen Israel» oli juutalaisena aikakautena kun esikkuvalliset härkien ja kauristen uhrit puhdistivat sen (ei todellisesti vaan esikuvallisesti, sillä »laki ei näet tehnyt mitään täydelliseksi» — Hebr. 7: 19), esikuvallisesti vanhurskautettu.  Niin ollen on Israel, e, esikuvallisen vanhurskauttamisen tasola P, joka kesti lain antamisesta Siinain vuorella siksi kunnes Jeesus teki laista [274] lopun ja naulitsi sen ristiin.  

     Silloin lakkasi esikuvallinen vanhurskauttaminen, kun alkoivat »paremmat uhrit» — paremmat kuin juutalaisten esikuvat — jotka todellisuudessa »ottavat pois maailman synnin» ja todellisuudessa voivat »tehdä niiden tuojat täydellisiksi». — Hebr. 10: 1.

     Sitä koetuksen ja hädän tulta, joka kohtasi luonnollista Israelia, kun Jeesus oli läsnä ja eroitti ja korjasi nisut, »oikeat israelilaiset», heidän nimikirkostaan, ja erittäinkin sitä seikkaa, että hän, eroitettuaan nisut, »poltti ruumenet» [hylätyn osan tätä järjestelmää] »sammumattomassa tuless», esittää kuvio f.  Se oli hädän aika, jota he eivät voineet estää.  Katso Luuk. 3: 17; 21: 22; 1 Tess. 2: 16.

     Jeesus oli kolmekymmen vuotisena täydellinen, täysi-ikainen mies, g, jätettyään henkiolotilan kirkkauden ja tultuaan ihmiseksi, jotta hän Jumalan armosta maistaisi kuoleman kaikkien edestä.  Jumalan lain vanhurskaus on täydellinen: s  ilmä silmästä, hammas hampaasta ja elämä elämästä.  Oli välttämätoöntä, että täydellinen ihminen kuoli ihmissuvun edestä, sillä vanhurskauden vaatimus ei voinut millään muulla tavalla tulla tyydytetyksi.  

     Enkelin kuolema voi yhtä vähän sovittaa rangaistusta ja lunastaa ihmistä, kuin härkien ja kauristen kuolema, joka ei milloinkaan voi »ottaa pois syntejä».  Sentähden tuli hän, jota kutsutaan »Jumalan luomakunnan aluksi», ihmiseksi »tuli lihaksi» jotta hän antaisi lunnaat (vastaaavan hinnan), jotka lunastaisivat sukumme vapaaksi. 

     Hän ei ottanut mitään sen synnistä tai epätäydellisyydestä muulla tavalla kuin että hän vapaaehtoisesti otti osaa muuta-[275]misen suruihin ja tuskiin toimintansa aikana, ottaen omakseen heidän kipunsa ja vajavaisuutensa, kun hän jakoi heille elinvoimaansa, terveyttään ja voimakkaisuutaan.  

     On kirjoitettu, että »hän otti päälleen meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme», ja »hänestä läksi voimaa [elämää, elinvoimaa, vahvistusta], joka paransi kaikki». — Mark. 5: 30; Luuk. 6: 19; Matt. 8: 16, 17; Jes. 53: 4.

h - Jesus, Spirit Begotten at Jordan 
"And Jesus, when he was baptized, went up straightway out of the water: and, lo, the heavens were opened unto him, and he saw the Spirit of God descending like a dove, and lighting upon him."
Matthew 3:16

i - Jesus Resurrected as a Divine Being
"And he is the head of the body, the church: who is the beginning, the firstborn from the dead..."
Colossians 1:18

     Kun hän siten esitti itsensä, vihki olemuksensa, oli hänen uhrinsa pyhä (puhdas) ja otollinen Jumalan edessä, joka merkitsi sen hyväksymistä, täytti hänet hengellään ja voimallaan — kun pyhähenki tuli häneen ja siten voiteli hänet.

     Tämä hengellä täyttyminen oli sikiäminen uuteen luontoon — Jumalan luontoon — jonka piti olla täysin kehittynyt eli syntynyt, kun hän oli täydelleen suorittanut uhraamisensa — ihmisluonnon uhraamisen.  Tämä sikiytyminen oli askel ylöspäin inhimillisistä elinenhdoista, ja sitä esittää pyramiidi h, tosossa M, joka on hengestä sikiämisen taso.  

     Tällä tasola vietti Jeesus kolme ja puoli vuotta elämästään, kunnes hänen olemassaolonsa ihmisennä päättyi ristillä.  Kun hän oli ollut kuolleena kolme, päivää, herätettiin häneteloon — henkiolennon täydellisyyteen (i, tasolla L)  hengestä syntyneenä »kuolleista nousseiden esikoisena».  »Mikä hengestä on syntv nyt, on henki».  Siten oli Jeesus ylösnousemuksessaan henki, henkiolento, eikä ennää ihmisolento missään merkityksessä.

     On totta, että hän omisti ylösnouosemuksensa jälkeen hyvyn näyttäytyä ihmisennä, ja että hän todellakin esiintyi niin, jotta hän opettaisi oppilaitaan ja todistaisi heille, ettei hän ollut ennää kkuollut; mutta hän ei ollut [276] ihminen eikä enää riippuvainen inhimillisistä elinehdoista, vaan voi mennä ja tulla kuten tuuli (silloinkin kun ovet olivaat suljetut), eikä kukaan tietänyt, mistä hän tuli tai mihin hän meni.  »Niin on jokaisen, joka on syntynyt hengestä. » — Joh. 3: 8.  Vertaa 20: 19, 26.

k - Jesus, 40 days after his resurrection in divine glory
"Which he wrought in Christ, when he raised him from the dead, and set him at his own right hand in the heavenly places, far above all principality and power, and might, and dominion, and every name that is named."
Ephesians 1:20,21

l - Jesus, in the Gospel Age, set down with the Father on His  throne
"To him that overcometh will I grant to sit with me in my throne, even as I also overcame and am set down with my Father in his throne."
Revelation 3:21

     Neljäkymmentä päivää ylösousemuksen jälkeen meni Jeesus Kaikkivallan luo korkeuteen — Jumalan kirkkauden tasoon K (pyramiidi k).  Evankeliumkautena on hän ollut kirkkaudessa, l, »istuen Isän kanssa hänen valtaistuimellaan», ja hän on ollut maan päällä olevan Seurakunnan Pää — sen hallitsija ja johtaja.  

     Koko evankeliumikautena on Seurakunta ollut kehityksen kurituksen ja koettelemuksen alaisena, jotta se aikakauden lopussa eli elonkorjuussa tulisi hänen morsianmek seen ja perintötoverikseen.  Niin ollen on sillä siis yhteys hänen kärsimisessään, jottta se myös kirkaustuisi hänen kanssaan (tasolla K), kun oikea aika tulee.

     Seurakunnan on otettava samat askeleet kirkkauteen kuin sen päämies ja Herra on ottanut, joka »on jättänyt meille esikuvan, että noudattaisimme hänen jälkiää», ainoastaan sillä eroituksella, että Seurakun ta alkaa alemmalta tasolta.  

     Niinkuin olemme nähneet, tuli Herramme täydellisen ihmisen tasoon, N, kkun taas me kaikki, jotka kuulumme aadamilaiseen aukuun, olemme alemmalla tasolla, R — synnin ja epätäydellisyyden tasolla ja vihollisuussuhtessa Jumalaan.  

     Me emme voineet suositella itseämme Jumalan edessä.  Sentähden »Jumala tuo ilmi rakkautensa [277] meitä kohtaan siinä, että Kristus, meidän vielä ollessamme syntisiä, kuoli edestämme».  (Room. 5: 8)  

     Ehto, jolla me saavutamme vanhurskautetun eli täydellisen ihmisen tason, on siis se, että Kristus kuoli meidän synteimme tähden, lunasti ja nosti meidät »uskon kautta hänen vereensä» siihen täydellisyyden tasoon, josta kaikki Aadamissa lankesivat.  »Me olemme vanhurskautetut [nostetut tassoon N] uskon kautta».  

     »Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, on meillä rauha Jumalan kanssa»  (Room. 5: 1), ja Jumala ei pidä meitä enää vihollisinaan, vaan vanhurskautettuin ihmislapsinaan samalla tasolla kuin Aadam ja Herramme Jeesus olivat.  Ainoa ero on siinä, että he olivat todellisuudessa täydelliset, kun sitävastoin Jumala ainoastaan laskee meidät täydellisiksi uskon kautta.  

     Tämän lasketun vanhurskauttamisen me omistamme itsellemme uskomalla Jumalan sanaan, joka sanoo: te olette »ostetut», »lunastetut», vapaasti vanhurskautetut kaikesta.  

     Hänen vanhurskautensa lasketaan niin ollen kaikkien niiden hyväksi, jotka omistavat itselleen hänen lunastuksensa, je se tuo mukanaan tettiin, ennenkuin synti tuli maailmaan.  Se asettaa meidät ennalleen elämään ja yhteyteen Jumalan kanssa.  Tätä yhteyttä voimme nauttia heti uskon kautta, ja elämä ja täydellisempi yhteys ja ilo tulevat varmaan— »oikeina aikoinaan».

     Mutta muista, että vaikkakin vanhurskauttaminen on sinuattu asia, niin ei se muuta meidän luontoamme ¹):

1)  Luonto sanaa ei käytetä silloin sen varsinaisessa merki tyksessä, kun ihmisestä sanotaan, että hän on pahan luontoinen [Jatk. seur. siv.]  Oikeastaan ei kenenkään ihmisen luonto ole paha.  Ihmisluonto on», aangen hyvä», maallinen kuva Jumalan luonnosta.   Siten on jokainen ihminen hyvää luontoa, vaikka tämä hyvä luonto onkin turmeltunut.   On niinollen luonnotonta, että ihminen on paha, röyhkeä j. n. e., ja luonnollista, että hän on Jumalan kaltainen.  Edellä on käytetty sanaa luonto sen alkuperäisessä merkityksessä.   Me olemme Kristuksen kautta vanhurskautetut eli oikeutetut kaikkien niiden etuoikeuksien ja siunnausten ennalleenasettamiseen, jotka kuuluvat ihmisluonnollemme — Jumalan maalliselle kukvaille.

     Evankeliumikautena on hän hutsunnut »kanssaperillisten» »pientä laumaa», sanoen: »Poikani, anna minulle sydämesi» — s. o.: anna minulle itsesi, kaikki maalliset voimasi, tahtosi, kykysi, kaikkesi minulle, kuten Jeesus on antanut sinulle esikuvan, niin minä tahdon tehdä sinut pojaksi korkeampaan tasoon kuin ihmistaso on.  Minaä teen sinusta henkisen lapsen, jolla on ylösnousseen Jeesuksen kaltainen ruumis — joka on Isän »olemuksen perikuva».  

     Jos tahdot luopua kaikista maallisista toiveista, harrastuksista, tarkoituksista j. n. e., kokonaan uhrata ihmisluontosi ja käyttää sen minun palvelukseeni, niin tahdon antaa sinulle, joka niin teet, korkeamman luonnon kuin sukusi muille jäsenille, minä tahdon tehdä sinut »osalliseksi Jumalan luonnosta» — Jumalan perilliseksi ja Jeesuksen Kristuksen perintötoveriksi, jos muutoin kärsit hänen kanssaan, jotta myös hänen kanssaan kirkastuisit.

The Widow's Mite - pictures the Christian giving his/her all in consecration.

     Herramme Jeesus teki kaiken, mitä tähän nähden voitiin tehdä.  Kun me [279] uskon kautta vastaanotimme hänen täydelleen suroitetun työnsä, nostettiin meidät vanhurskautettuina tasoon N.  Mutta päästäksemme nyt eteenpäin me emme voi olla ilman töitä.  

     Me emme saa tosin menettää uskoamme, sillä silloin me menetämme sen kautta van hurskauttamisen, mutta jos me vanhurskautettuina pysymme uskossa, niin me kykenemme (sen armon perustuksella, joka meille on annettu sikiytyessämme hengestä) kantamaan hedelmiä ja tekemään töitä, jotka kelpaavat Jumalan edessä.  

     Ja Jumala vaatii sitä, sillä se on se uhri, jonka me lupasimme tehdä.  Jumala vaatii, että me osoittaisimme arvonantoamme tuolle suurelle palkinnolle, antamalla sen puolesta kaikki, mitä meillä on tai mitä me olemme, ei ihmisille, vaan Jumallalle — pyhäksi ja Kristuksen kautta hänelle kelpaavaksi uhriksi, joka on meidän järkevä jumalanpalveluksemme.

     Jättäessämme kaiken tämän me kysymme: »Herra, kuinka sinä tahdot minun antavan sinulle tämän, minun uhrini, aikani, lahjani, vaikutukseni j. n. e.?  

     Kun me etsimme tämän jälkeen Jumalan sanasta vastausta, niin me kuulemme hänen äänensä sanovan meille, että meidän tulee jättää kaikkemme hänelle, niinkuin Herramme Jeesus teki, tekemällä hyvää jokaista kohtaan, sen mukaan kuin meillä on tilaisuutta, mutta, erittäinkin uskonhuonekuntaa kohtaan — palvellen heitä hengellisellä ja ruumiillisella ravinnolla, pukien heitä Kristuksen vanhurskaudella tai maaillisilla vaatteilla kykymme ja heidän tarpeittensa mukaan.  

     Kun me olemme vihkineet kaiken, niin me sikiydymme hengestä ja olemme saavuttaneet tason M, ja nyt me kykenemme meille annetun voiman kautta — jos käytämme sitä hyväksemme — täyttämään koko liittomme ja tulemme voittajiksi, niin, enemmän kuin voittajiksi hänen kauttansa (hänen voimansa eli henkensä kautta), joka rakastaa meitä ja on ostanut meidät kalliilla verellää.  Mutta kun siten vaellat Jeesuksen jäljissä, niin:

[280]
»Ei voitto viel’ oo sun,
Ei aikaa lepohon.
Sitt’ vasta työn saat loppuhun,
Kun kruunu päässä’ on.»

     Kruunu annetaan, kun me uskollisen veljemme Paavalin tavoin olemme taistelleet hyvän taistelun ja päättäneet juoksun, mutta ei ennen.  Siihen asti täytyy uhrityömme ja palveluksemme liekin ja suitsutuksen nousta päivittäin — uhrina, jolla on hyvä touksu Jumalan edessä ja otollisuus Jeeuksen Kristuksen, Herramme kautta.

     Ne jotka ovat syntyneet hengestä, eivät ole enää heikkoja, maallisia, kuolevia, katoavia olentoja, vaan taivaallisia, henkisiä katoamattomia, kuolemattomia olentoja. — 1 Korintt. 15: 44, 52.

     Tätä koko Kristuksen ruumiin yhdistämistä ja täyttä kirkastamista Pään kanssa me pidämme »Karitsan häinä», yhdistymisenä Yljän kanssa, morsiamen tullessa täydellisesti osalliseksi Herransa ilosta.

m - Spirit Begotten Class who become the Great Company
"...a great multitude, which no man could number... stood before the Lamb, clothed with white robes, and palms in their hands."
Revelation 7:9

n - Spirit Begotten Class who become the Bride of Christ
"Fear not, little flock, for it is your Father’s good pleasure to give you the kingdom." Luke12:32

     Molemmat luok n ja m ovat henkisen sikiämisen tasossa, M. Koko evankeliumikauden ovat nämä molemmat luokat olleet olemassa, molemmat ovat tehneet liiton Jumalan kanssa tullakseen eläviksi uhreiksi, molemmat ovat [281] saaneet »sen rakastetun kautta armon» ja siinneet hengestä »uusiksi luomuksiksi».  

     Ero heidän välillään on seuraava: n merkitsee niitä, jotka täyttävät liittonsa ja ovat kuolleet Kristuksen kanssa maallisiin elinehtoihin nähden, maallisiin tarkoituksiin ja pyrkimyksiin nähden, kun m taasen esittää suurempaa joukkoa hengestä siinneitä lapsia, jotka ovat tehneet liiton, mutta jotka valitettavasti peräytyvät sen täyttämisessä.  

     Luokan n muodostavat ne voittajat, joista tulee Kristuksen morisian, ja jotka istuvat Herran kanssa hänen valtaistuimellaan kirkkaudessa — tasossa K.  Tämä on se »pieni lauma», jolle Isä on nähnyt hyväksi antaa valtakunnan.  (Luuk.  12: 32)