Jumalan Valtakunta

14 Neljästoista Luku.

– Aineen huomattava sija Raamatussa. 
– Valtakunnan luonne. 
– Valtakunta evankeliumikautena. 
– Paavalin oikaisemia vääriä käsityksiä 
–Seuraukset vääristä käsityksistä valtakunnan suhteen.
  Jumalan valtakunnan kaksi puolta. 
– Henkinen puoli ja sen tarkoitus. 
– Maallinen puoli ja sen tarkoitus 
– Näiden sopusointuinen yhteistyö. 
– Maallisen puolen kirkkaus. 
– Taivaallisen puolen kirkkaus. 
– Se liiton juuri, josta nämä haarat kasvavat. 
– Valtakunnan maallinen puoli 
   on israelilainen. 
– Kymmenen kadonnutta sukukuntaa. 
– Taivaallinen Jerusalem. 
– Israel esikuvallinen kansa. 
–Israelin lankeemus ja parannus 
– Valitut luokat 
– Valtakuunan perilliset 
– Rautavaltikka. 
– Tuhatvuotisen valtakunnan tarkoitus valaistaan
   esimerkeillä. 
– Valtakunnan luovuttaminen Isälle. 
– Jumalan alkuperäinen tarkoitus täydelleen suoritettu.

      Jokainen israelilainen toivoi (Luuk.  3: 15), että Jumala Messiaan hallitessa koroittaisi heidän kansansa tähän asemaan, ja kun Jeesus tuli heille, tuli hän heidän Kuninkaanaan, perustaakseen tämän kauan luvatun valtakunnan maan päälle.

John the Baptist,
the Forerunner
of Jesus

»Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle. »  (Matt. 3: 2) 

      Herra alkoi opettajatoimensa samalla julistuksella (Matteus 4: 17), ja apostolit lähetettin saarnaamaan samaa sanomaa.  (Matt. 10: 7; Luuk 9: 2)  Valtakunta ei ollut ainoastaan se aine, jolla Herra alkoi julkisen opettamisen, vaan se oli todellakin hänen saarnojensa pääaine.  (Luuk. 8: 1; 4: 43; 19: 11)  

      Muita aineita kosketeltiin ainoastaan tämän yhteydessä tai tämän aineen [320] selittämiseksi.  Suurin osa hänen vertauksistaan valaisi Valtakuntaa eri näkökannoilta ja puolita, tai oli niiden tarkoituksena myöskin esittää kokonainen vihkiytyminen Jumalalle välttämättömänä asiana valtakunnanosallisuuden saamiseksi ja oikaista se juutalaisten väärinkäsitys, että he olivat Valtakunnasta, koska olivat Aabrahamin luonnollisia lapsia ja niinollen ilman mutta lupauksen perillisiä.

Jesus healing,
a foretaste
of his kingdom
on earth

Walking
to Emmaus

»Minä säädän teille, niinkuin Isäni on säätänyt minulle kuninkaallisen vallan, niin että saatte syödä ja juoda pöydässäni minun valtakunnassani ja  istua valtaistuimilla ja tuomita [hallita] Israelin kahtatoista sukukuntaa».  (Luuk. 22: 29, 30)  

Ja jälleen: »Älä pelkää, sinä pikkuinen lauma; sillä Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille Valtakunnan. » (Luuk. 12: 32)  

      Ja kun heidän tunnustama kuninkaansa ristiinnaulittin sen sijaan että hänet olisi krunnattu ja koroitettu valtaistuimelle, pettyivät opetuslapset suuresti.  Niinkuin kaksi heistä sanoivat luullulle muukalaiselle Emmauksen tiellä hänen ylösnousemuksensa jälkeen, he olivat »toivoneet hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin»  — vapauttava heidät Rooman ikeestä ja tekevä Israe lista voimakkaan ja ihanan Jumalan valtakunnan.  

      Mutta he pettyyivät edellisten päivien muutosten kautta suuresti.  Jeesus avasi silloin heidän ymmärryksensä silmät todistaen heille Raamatusta, että hänen uhrinsa oli kaikkein ensin välttämätön asia, ennenkuin Valtakunta voitaisiin perustaa.  — Luuk. 24: 21, 25 - 27.

      Tällainen valtakunta olisi voinut tuoda siu nauksia, jotka kaikesta suuruudestaan huolimatta olisivat [321] olleet ainoastaan tilapäisiä, koska koko ihmiskunta oli kadotustuomion alaisena.  Jotta hänen valtakuntansa siunaukset voisivat tulla iankaikkisiksi ja täydellisiksi, täytyi suku ensin tulla lunastetuksi kuolemasta ja siten laillisesti vapautetuksi siitä kirouksesta, joka Aadamissa tuli kaikille.

»Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen, rakennat Israelin valtakunnan?»  

     Hänen vastauksensa, vaikkakaan se ei ollut aivan sevä, ei vastustanut heidän toivoaan.  Hän sanoi:  

»Ei ole teidän asianne tietää aikakausia tai määrähetkiä, jotka Isä on oman valtansa nojalla määrännyt.» — Ap. T. 1: 6, 7.

     Ja monet Herran Jeesuksen vertaukset ja arvoituksenkaltaiset sanat olivat tarkoitetut korjaamaan aikanaan nämä väärinkäsitykset.  Mutta hän esitti aina ajatuksen Valtakunnasta, hallituksesta, joka perusettaisiin maan päälle ja vallitsisi ihmisten keskuudessa.  

     Eikä hän ainoastaan herättänyt heissä toivoa tämän Valtakunnan osallisuuteen, vaan hän myöskin opetti heitä rukoilemaan sen perustamista:

 »Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi maassakin niinkuin taivaassa. »

Jesus taught that his kingdom was not of this world and would not be established until after his suffering and death.
But zealot Jews rebelled against Rome, endeavoring to set up their kingdom prematurely.

     Rooma, hyvin harjoitettuine sotilaineen, kelvollisine sotapäällikköineen ja äärettömine mahdollisuuksineen, oli maailman herra ja tuli päivä päivältä mahtavammaksi.  

     Mutta kuka oli tämä Nasretilainen?  

     Ja mitä olivat nämä kalastajat ilman rahaa ja vaikutusta ja niin mitätöntä kannatusta saaden kansan keskuudessa?  

     Mitä olivat nämä puhuakseen kauan luvatun Valtakunnan perustamisesta, Valtakunnan, jonka piti olla suurin ja mahtavin mitä maailma on koskaan tuntenut?

The Masada     The last outpost of Jewish rebellion in 73 A.D., is the famous location where 960 Jewish zealots chose to take their own lives rather than submit to a life of Roman slavery.

Yet it would be everywhere present and powerful.

The spiritual kingdom is being set up first and will be for a time
unrecognized.

     Milloin tämä Valtakunta, josta sinä saarnaat, alkaa näyttäytyä? 

     Koska saapuvat sotilaasi?  

     Milloin tämä Jumalan valtakunta ilmestyy?  (Luuk.  17: 20 — 30)  

     Herran vastaus olisi antanut heille uuden ajatuksen, elleivät he olisi olleet ennakkoluuloisia häntä kohtaan, ja ellei heidän luultu viisautensa olisi sokaissut heitä.  Hän vastasi, ettei hänen valtakuntansa ilmestyisi milloinkaan sillä tavalla kuin he olivat odottaneet.  

     Se Valtakunta, jota hän julisti, ja jossa hän tarjosi seuraajilleen perintötoveruuden, oli näkymätön Valtakunta, eivätkä he saaneet odottaa näkevänsä sitä.  

»Hän vastasi heille ja sanoi:
’Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla [ilmesty ulkonaisesti], eikä voida sanoa:  ’Katso täällä se on’, tahi:  ’Tulla; sillä katso, Jumalan valtakunta on [oleva] sisällisesti teissä’. »¹)

     Sanalla sanoen hän [323] osoitti, että kun hänen valtakuntansa tulisi, olisi se kaikkialla läsnä ja hallitsisi kaikkia, kuitenkin näkymättömänä.

1) Diaglott- ja Rotherhamin käännös kuuluu »teidän joukossanne», mikä merkitsee samaa kuin »teidän keskellänne».  Olisi varmaankin ristiniitaista vättää, että se Valtakuntä, josta Jeesus saarnasi, olisi oilut niiden farisealaisten sydämissä, joita hän kutsui ulkokullatuiksi ja vakeaksi sivutuiksi haudoiksi.   Tämä Valtakunta on, kun se on perustettu, kaikkien luokkien »keskellä», eli »joukossanne», halliten ja tuomiten kaikkia.

     Ja koska tämä puoli Valtakunnasta perustetaan ensin, on sen läsnäolo näkymätön ja jonkun aikaa huomaamaton.  Ainoa tarjous, joka silloin tehtiin, oli etu tulla tämän Valtakunnan henkisen puolen perilliseksi, ja se on ollut ylhäältä tulevan kutsumme ainoa toivo koko evankeliumiaikana, joka silloin alkoi.  Siksipä Jeesus tarkoitti yksinomaan tätä puolta.  (Luuk.  16: 16)  Tutkiessamme edelleen tämä tulee yhä selvemmäksi.

"There was a man of the Pharisees, named Nicodemus, a ruler of the Jews: The same came to Jesus by night, and said unto him, ‘Rabbi, we know that thou art from God: for no man can do these miracles that thou doest, except God be with him.’" John  3:1,2

Jesus healing

     Vaikka keskustelu Herran ja Nikodeemuksen välillä (Joh.  3)  onkin ainoastaan osaksi kirjoitettu muistiin, niin se antaa meille syvemmän katsauksen Jumalan valtakunnan luonteeseen.  Keskustelun pääkohdat ovat selvästikin kerrotut sitä varten, että voisimme tehdä helposti johtopäätöksen sen koko kulusta.  Syyllä voimme mukailla sen seuraavasti.

Nikodeemus: —  

»Rabbi, me tiedämme, että sinä olet tullut Jumalalta opettajaksi, sillä ei kukaan voi tehdä niitä ihmetöitä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssaan».  

Kuitenkin näyttävät muutamat sinun selityksistäsi  hyvin ristiriitaisilta, ja minä tulen pyytääkseni niihin selitystä.  Esimerkiksi, sinä ja oppilaasi kuljette ympäri jlistaen:

»Taivaan valtakunta on lähestynyt»; mutta sinulla ei ole sotajoukkoa, rikkautta [324] eikä vaikutusvaltaa.  Ja ulkonaisista olosuhteista päättäen on väitteesi väärä.  Tähän katsoen näytät pettävän kansaa.  

Farisealaiset ylimalkaan pitävät sinua petturina, mutta minä olen vakuutettu, että sinun opissasi lö ytyy jotakin totta, sillä »ei kukaan voi tehdä niitä ihmetö itä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssaan».  Käyntini tarkoituksena on kysyä:  Minkä kaltainen on se Valtakunta, jota sinä julistat, ja mistä se tulee?  Milloin ja miten se perustetaan?»

Pyyntöäsi, saada täysi selvyys taivaan valtakunnasta, ei voida nyt täyttää, niin että sinä tulsit tyydytetyksi; ei sentähden, ettei minulla olisi täyttä tietoa siitä, vaan siksi että sinä nykyisessä asemassasi et voisi ymmärtää etkä antaa arvoa sille, jos minä sen selittäisin täysin.  » Jos ei ihminen uudesti synny ¹) ei hän voi nähdä [kreikk. teksti eidon ²), oppia tuntemaan, käsittämään] Jumalan valtakuntaa.»

How can a man
be begotten
when he is old?

Repentance
is not the
new birth.

Spiritual begettal precedes
spiritual birth.

[325] Vieläpä oppilaillanikin on verrattain opämääräiset käsitykset siitä Valtakunnasta, jota he julistavat.  Samasta syystä kuin sinulle en voi heillekään ilmaista asiaa, ja samasta syystä hekään eivät voisi sitä ymmärtää.  

Mutta, Nikodeemus, Jumalan menettelytavalla on se erikoisuus, että hän vaatii kuuliasuutta sitä valoa kohtaan, jonka jo omistaa, ennenkuin annetaan enemmän valoa, ja että niiden, jotka katsotaan arvollisiksi tulemaan osallisiksi Valtakunnasta, tulee osoittaa uskoa.  

Niiden täytyy olla sellaisia, jotka ovat halukkaita askel askeleelta seuraamaan Jumalan johdatusta, vaikka he eivät useinkaan näe selvästi muuta kuin seuraavan askeleen.  He vaeltavat uskossa eivätkä näkemisessä.

Nikodeemus: —

Mutta minä en ymmärrä sinua.  Mitä sinä tarkoitat?  »Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?»  

Tahi tarkoitatko sinä, että se käätyminen, jota »Johannes Kastaja» saarnasi, ja jota vesikaste kuvasi, oli jollakin tavalla vertauksellinen syntyminen?  

Kuulen, että opetuslapsesi saarnaavat ja kastavat samalla tavalla.  Onko se se uusi syntyminen, joka on välttämätön asia niille, jotka tahtovat nähdä sinun valtakuntasi tai tulla siihen?

Jeesus: —

Meidän kansamme on vihkiytynyt kansa, liiton kansa.  He saivat kaikki kasteen Moosekeen pilvessä ja meressä, kun jättivät Egyptin.  

Jumala hyväksyi heidät Mooseksessa, heidän liittonsa välimiehessä, Siinain luona, mutta he ovat unohtaneet liittonsa, ja muutamat elävät julki jumalattomuudessa, kuten publikaanit ja syntiset, muutamat taas ovat itsevanhurskaita ulkokullattuja.

Siksi Johannes ja minun oppilaani saarnaavat katumusta — kääntymistä Jumalan puoleen ja tehdyn liiton tunnustamista.  Ja Johanneksen kaste merkitsee tätä sydämen ja elämän katumusta ja parannusta eikä uudesti syntymistä.  Mutta ellet koe enempää kuin tämän, et ole koskaan näkevä Valtakuntaa.  

Ellet sinä sen parannuksen ohella, josta Johanneksen [326] kaste oli vertauskuva, sikiydy ja synny hengestä, et voi nähdä minun valtakuntaani.  Katumus saattaa sinut takaisin vanhurskautettuun asemaan, jossa tilassa sinä heti kykenet tuntemaan minut Messiaaski, Mooseksen vastakuvaksi.  

Ja jos siten vihkiydyt minulle, niin Isä siittää sinut uuteen elämään ja Jumalan luontoon, joka, jos se kehittyy ja jää eloon, takaa sinulle syntymisen uutena luomuksena, henkiolentona, ensimmäisessä ylösnousemuksessa.  Sellaisena et sinä ainoastaan näe Valtakuntaa, vaan myöskin tulet siitä osalliseksi.

Se muutos, jonka uusi hengestä syntyminen aikaansaa, on todellakin, Nikodeemus, suuri, sillä se, mikä lihasta on syntynyt, on liha, ja se, mikä hengestä on syntynyt on henki.  Älä sentähden ihmettele sitä, mitä ensin sanoin, että sinun täytyy sikiytyä ylhäältä, ennen kuin voit ymmärtää, tuntea ja arvostella niitä asiota, joita sinä kysyt.  

» Älä ihmettelle, että sanoin sinulle: teidän täytyy uudesti syntyä.»  

Kun olet lihasta syntynyt, on nykyisen tilasi ero verrattuna niiden tilaan, jotka ovat syntyneet hengestä ja jotka menevät Valtakuntaan tai muodostavat sen, hyvin suuri.  

Salli minun käyttää erästä kuvaa, jonka avulla voi saada jonkinlaisen käsityksen niistä olennoista, jotka synnyttyään hengestä muodostavat tämän Yaltakunnan: 

»Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on syntynyt hengestä.»  

Kun tuuli puhaltaa sinne ja tänne, niin sinä et voi hähdä sitä, vaikka huomaatkin sen vaikutukset ympärilläsi.  Sinä et tiedä, mistä se tulee tai minne se menee.  

Tämä on paras kuvaus, jonka voin antaa sinulle iistä, jotka menevät ensimmäisessä ylönousemuksessa, hengestä syntyneinä siihen Valtakuntaan eli muodostavat sen Valtakunnan, josta mionä nyt saarnaan.  

He ovat yhtä näkymättömiä kuin tuuli, ja ihmiset, jotka eivät ole syntyneet hengestä, eivät tiedä, mistä he tulevat tai mihin he menevät.

[327] Nikodeemus: —

Kuinka tämä on mahdollista? — näkymättömiä olentoja!

Jeesus: —

»Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä?» — että henkiolennot voivat olla läsnä ja kuitenkin näkymättöminä? 

Etkö  sinä, joka olet ottanut tehtäväksesi opettaa toisia, ole milloinkaan lukenut Elisasta ja hänen palvelijastaan tai Bileamin assintammasta ja monista muista Raamatun paikoista, jotka todistavat, että henkiolennot voivat olla läsnä ihmisten keskuudessa ja olla kuitenkin näkymättömiä?

Elisha and his Servant

Kuuluthan sitäpaistsi farisealaisiin, jotka tunnustavat uskovansa enkeleihin henkiolentoina.  Mutta tämä valaisee sitä, mitä ensin sanoin sinulle.  Ellei joku sikiinny ylhäältä, ei hän voi nähdä [tuntea tai järkevällä tavalla käsittää] Jumalan valtakuntaa ja siihen kuuluvia asioita.

What is
spirit begettal?

Jos tahdot tulla siihen Valtakuntaan ja sen Valtakunnan perintö toveriksi kanssani, jota minä julistan, niin sinun täytyy seurata valoa askel askeleelta.  Jos oiin teet, saat enemmän valoa, siinä määrin kuin olet valmis vastaanottamaan sitä.

Minä olen saarnannut näistä asiosta, joiden aika on nyt tullet, ja joita sinä voit ymmärtää, seka tehnyt ihmeitä ja sinä tunnustat minun tulleen Jumalalta opettajaksi, mutta sinä et ole toiminut uskosi mukaan ja tullut julkisesti minun oppilaakseni ja seuraajakseni.  

Älä odota, että saat nähdä enemmän, ennenkuin elämäsi on sopusoinnussa sen kanssa, mitä nyt näet:  mutta jos teet sen, antaa Jumala sinulle enemmän valoa ja viisautta seuraavas askelta varten.  

Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te [farisealaiset] ota vastaan meidän todistustamme.  Jos ette usko, kun puhun teille maallisia kuinka uskoisitte, jos puhun teille taivaallisia?»  

     Ei maksisi vaivaa yrittää puhua teille taivaallisia asioita, sillä te ette voisi tulla vakuutetuiksi, ja minun saarnani olisivat vaan teistä sitä mielettömämpiä.  

     Jos opetukseni, jok on ollut maallista [328] laatua, ja jota ovat valaisseet maalliset asiat, joita te voitte ymmärtää ja ymmärrätte, ei ole tehnyt sinuun niin voimakasta vaikutusta, että tahtoisit julkisesti tulla oppilaakseni ja seuraajakseni, niin et tulisi enemmän vakuutetuksi taivallisistakaan asioista, joista et mitään tiedä, jos minä puhuisin sinulle niistä, sillä ei kukaan ole milloinkaan mennyt taivaaseen, jonka tähden ei kukaan voisi varmentaa todistustani.  

     Ainoastaan minä, joka tulin taivaasta, ymmärrän taivaallisia asioita.»  Ei kukaan muu ole noussut ylös taivaaseen kuin se joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika. »¹)  Tieto taivallisista asiosta saadan vasta hengestä sikiytymisen jälkeen, ja vasta sitten kuin on synnytty hengestä, tultu henkiolennoiksi, voidaan itse taivaalliset asiat saada.

     He eivät olleet valmistautuneet sitä varten, ja he laiminlöivät esitettyjen ehtojen omaksumisen ja niihin mukautumisen, jonka tähden, kuten Jumala oli ennakolta nähnyt, he kansana menettivät edun tulla osallisiksi Messiaan valtakunnasta.  

     Ainoastaan kansan pieni jäännös otti sen vastaan, ja etu siirtyi pakanoille, jotta heistä otettaisiin »kansa hänen nimelleen». Ja myös  näiden joukossa on ainoastaan jäännös, »pieni lauma», joka pitää arvossa etua tulla hänen valtakuntansa ja kirkkautensa perintötovereiksi.

     Ja tässä eksytyksessä on jouduttu sellaiseen äärimmäisyyteen, että moni luulee nimiseurakunnan nykyistä saastaista liittoa ja hallitusta maailman kanssa Jumalan valtakunnan hallitukseksi maan päällä.  

     On totta, että Seeurakunta on eräässä suhtessa nyt Jumalan valtakunta, ja että armon työ  nykyään on käynnissä uskovaisten sydämissä; mutta luulla tämän merkitsevän kaikkea ja kieltää todellisen tulevaisen Jumalan valtakunnan perustaminen taivaan alle, merkitsee niiden mitä voimakkaimpien ja selvimpien lupausten tyhjäksitekemistä, jotka Herra, apostolit ja profeeat ovat esittäneet rohkaistakseen ja auttaakseen meitä maailman voittamisessa.

Christ's earthly kingdom will reach the whole earth.

     Me käsitämme eron niiden vanhurskastan lakien välillä, jotka hän pakoittaa tunnustettaviksi, ja sen pimeyden vallan välillä, jota Anastaja, maailman nykyinen ruhtinas, nyt hallitsee.  Usko Jumalan lupauksiin siirtää meidät toisen hallitsijan kuuliaaisuuteen, ja siten me laskemme itsemme uuden Ruhtinaan alamaisiksi ja hänen armonsa kautta hänen valtakuntansa perintötovereiksi, valtakuntansa, joka vielä tulee, ja joka perustetaan voimalla ja suurella kirkkaudella.

     Vertaus jalosukuisesta nuoresta miehestä  joka matkusti kaukaiseen maahan saadakseen itselleen kuninkaalisen vallan ja sitten palatakseen j. n. e.  (Luuk.  19: 11 – 15) siirtää  siten Valtakunnan perustamisen selvästi Kristuksen takaisin tulemisen aikoihin.  Ja julistus jonka Herra monta vuotta myöhemmin lä hetti Seurakunnalle, kuului: 

»Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä  annan sinulle (sitten) elämän kruunun.»  (Ilm. 2: 10) 

     Tästä  näkyy selvästi, että  niitä  kuninkaita, jotka hallitsevat hänen kanssaan, ei kruunata tässä  elämässä  hallitsemaan kuninkaina.

     Kuningasta pideltiin pahoin ja hänet ristiinnaulittiin, ja kaikki, jotka tahtovat seurata hänen askeleitaan, kärsivät väkivaltaa jossakin muodossa.  Tulee muistaa, että tämä koskee ainoastaan todellista Seurakuntaa eikä nimiseurakuntaa.  Mutt meille on annettu se lupaus, että jos me (Seurakunta, Valtakunta kehittymättömässä tilassaan) kärsimme Kristuksen kanssa niin me tulemme myös aikanaan, kun hän ottaa suuren valtansa ja hallistee, kirkastettaviksi ja hallitsemaan hänen kanssaan.

Parable of the Publican  and Sinner

"And again
I say unto you,
It is easier
for a camel
to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God." Matthew 19:24

     On ilmeistä, ettei hän tarkoita nimiseurakuntaa, joka nyt hallitsee yhdessä maailman kanssa, sillä juuri rikkaita koetetaan saad menemään siihen.  Pietari kehoittaa Valtakunnan perillisiä kärsivällisyyteen, kestävyyteen, hyveisiin ja uskoon, sanoen:

»Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsö Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.»  – 2 Piet. 1: 10, 11.

Needles Eye Gate -- Humans could pass through easily; but large animals, such as camels, had to be unloaded and kneel to get through.

Jaffa Gate -- Located at the west side of Jerusalem, the Jaffa Gate has a "needle’s eye," a small opening used as a security entrance at night when the large gate was safely shut.

       Älkäämme antako vapautemme ravin tomme suhteen turmella veljeämme, jonka edestä Kristus on kuollut, vaan muistakaamme, että Valtakunnan edut sekä nykyisyydessä että tulevaisuudessa sisältävät paljon suurempia siunauksia kuin vapaus ravintoon nähden, nimittäin meideän vapautemme tehdä oikein, meidän rauhamme Jumalan kanssa Kristuksen kautta ja meidän ilomme Jumalan pyhän hengen osallisuudesta.  

     Tämän valtakunnan vapaudet ovat (nyt ja aina) niin suuria, että pienempi vapaus ravintoon nähden voidaan nykyään uhrata veljemme parhaaksi.

Christians must be
overcomers
to sit with Jesus in His Father's throne and reign over the nations of earth.

Overcoming  requires death in the Lord's service.

     Lupaukset Valtakunnasta ja perintötoveruudesta Mestarin kanssa kannustivat voimakkaasti ensimmäistä Seurakuntaa uskollisuuteen koettelemuksissa ja vaivoissa, joita heitä etukäteen oli varoitettu odottamaan.  

     Ja kaikkien niiden lohduttavien ja kehoittavien sanojen joukoss, joita Ilmestyskirjassa annetaan seitsemälle seurakunnalle, loistavat kirkkaimpina ja voimakkaimpina juuri ne, jotka selittävät: 

 »Joka voittaa, hänen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen» ja »joka voittaa . . . sen minä annan pakonoita hallita». 

      Nämä ovat lupauksia, joita ei voida tulkita järkevästi, niin että ne tarkoittaisivat nykyistä armon työtä sydämessä tai kansojen hallitsemista nykyisessä elämässä, koska voittajat saavuttavat sen kuolemalla palveluksessaan voittaen siten Valtakunnan kunnian.  – Ilm. 20: 6.

Paul preached that
present suffering
would be followed
by future reigning.

     Apostoli Paavali koetti oikaista tätä eksytystä, sillä hän tiesi, että sellaiset ajatukset vaikuttaisivat vahingollisesti Seurakuntaan synnyttäen ylpeyttä sekä vieroittaen uhraamisesta.  Ivallisesti hän sanoo heille: 

»Te olette jo raviutut, teistä on tullut jo rikkaita, te olette ilman meitä päässeet kuin miksikin kuninkaiksi.»

  Sitten hän tatkaa:  »Kunpa teistä olisikin tullut kuninkaita, niin että mekin pääsisimme kuninkailemaan teidän kanssanne. »  (I Kor. 4: 8) 

     He koettivat saada kristillisyydestään mahdollisimman pal-[333]jon kunniaa; mutta apostoli tiesi, että jos he seuraisivat uskollisesti Herraa, niin he eivät olisi sellaisessa asemassa.  Hän muistuttaa heitä sentähen siitä, että jos kauan odotettu hallitemen jo olisi alkanut, niin olisi myöskin hän  ainakin yhtä suurella syyllä hallitsemassa kuin hekin.  

     Se seikka, että hän uskonsa kautta sai kärsiä heikin.  Se sikka, että hän uskonsa kautta sai kärsiä totuuden tähden, oli todistus siitä, oli ansa kunnian asemasta.  Sitten hän jatkaa väh..n ivallisesti: 

»Me [apostolit ja uskolliset palvelijat] olemme houkkia Kristuksen tähden, mutta te älykkäitä Kristuksessa, me olemme keikkoja, mutta te väkeviä; te kunniotettuja, mutta me halveksiuita.»

     En kirjoita tätä ainoastaan saadakseni teidät häpeämään; minulla on parempi ja jalompi tarkoitus – varoittaa teitÄ, sillä nykyinen kunnia ei ole tie siihen kirkkauteen ja kunnia n, joka on ilmestyvä, vaan nykyiset kärsimykset ja kieltäymykset muodostavan sen kaidan tien, joka johtaa kirkkauteen ja kunniaan, kuolemattomuuten ja Valtakunnan perintötoverunteen.  

     Siksi kehoitan teitä: Tulkaa minun sueraajiksens.  Kärsikää ja antakaa nyt häväistä ja vainota itseänne, jotta teminun kanssani tulisitte osallisiksi siitä elämän kruunusta, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on sinaä päivänä antava minulle, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestystään. – I Kor. 4:10 – 17; 2 Tim. 4: 8.

The Pope crowning Charlemagne

     Tämä antoi aiheen seurakunnissa maallisiin juoniin, ylpeyteen ulkonaiseen komeuteen ja loistaviin jumalanpalvelusmenoihin, minkä tarkoituksena oli vaikuttaa maailmaan, kiehtoa jo peloittaa sitä.  

     Täten jouduttiin askel askeleelta paavikunnan suuriin [334] vaatimuksiin, että sillä oli Jumalan valtakuntana maan päällä oikeus vaatia kaikilta kansoilta, sukukunnilta ja kielitä kunnioitusta ja kuuliaisuutta lakejaan ja virkailijoitaan kohtaan.  

     Tämän väärän vaatimuksen perustuksella (ja he näyttivät pettävän itseään samoin kuin muitakin) paavikunta krunnasi ja erotti jonkun aikaa Euroopan ruhtinaita, ja sillä on vielä tänäänkin sama vaatimus, vaikka se on nyt kykenemätön pakoittamaan sitä käytännössä.

     Siten on tapahtunut, että ne, jotka ovat ainoastaan nimeksi Seurakunnan jäseniä — jotka eivät ole todella kaääntyneitä, eivät ole nisua, vaan lustetta, ainoastaan nisun jäljittelyä — ovat paljon lukeisammat kkuin Kristuksen todelliset oppilaat. 

     Nämä ovat kaiken todellisen uhrautumisen ja kieltäytymisen vihollisia, he eivät kärsi mitään vainoa van hurskauden [totuuden] tähden, vaan pitävät sen sijaan korkeintaan kiinni paastoamisen ulkonaisesta muodosta j. n. e.  He ottvat todellakin osaa maailman hallitsem seen eivätkä valmistaudu sen todellisen valtakunnan osallisuuten, joka perustetaan Herran toisessa läsnäolossa.

JUMALAN VALTAKUNNAN KAKSI PUOLTA

     Vaikka onkin totta, mitä Herra sanoi, että Jumalan valtakunta ei tule — ilmaannu ilmaannu alussa — ulkonaisin [335] piirtein, niin se ilmenee kuitenkin aikanaan ulkonaisten, näkyväin ja erehtymättömäin merkkien kautta.  Kun se on täydelleen perustettu, on siinä kaksi ossa, henkinen eli taivaalinen puoli ja maallinen eli inhimillinen puoli.  

     Henkinnen puoli on ihmissilmälle aina näkymätön, koska ne, jotka muodostavat sen, ovat Jumalan luontoa, henkiluontoa, jota ainoakaan ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä (I Tim. 6: 16; Joh. 1: 18); kuitenkin ilmenee sen läsnäolo ja valta voimakkaasti, pääasiallisesti sen ihmisedustajain kautta, jotka muodostavat Jumalan valtakunnan maallisen puolen.

¹)  Tässä värssyssä eivät sanat »Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat umpeen kuluneet» ole alkuperäiset. Näitä sanoja ei löydy vanhimmissa ja luotettavimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa, siinailaisessa, vatikaanilaisessa N:ot 1209 ja 1160 eikä syyrialaisessa.  

Meidän tulee muistaa, että monet Raamatun paikat, jotka löytyvät meidän Raamatun käännöksissämme, ovat lisäyksiä, jotka eivät oikeastaan kuulu Raamattuun. Koska meitä ei ole käsketty tekemään mitään lisäyksiä Jumalan sanaan, niin meidän on hylättävä sellaiset lisäykset, niin pian kuin niiden väärä lähde on todennettu.  

Mainitut sanat joutuivat Raamattuun jonkinlaisen erehdyksen kautta viidennellä vuosisadalla, sillä ei missään aikaisemmissa käsikirjoituksissa (ei kreikkalaisissa eikä syyrialaisissa) ole tätä lausetta.  

Nähtävästi se oli alkuaan ainoastaan jonkun lukijan tekemä reunamustutus, joka ilmaisi hänen käsityksensä tästä Raamatun kohdasta, ja joku myöhempi puhtaaksikirjoittaja, joka ei erottanut alkuperäisiä lauseita reunamuistutuksista, kirjoitti sen täysiarvoisena Raamattuun.

Kuitenkaan ei meidän esityksemme Jumalan suunnielmasta vaadi tämän lauseen hylkäämistä; sillä muut kuolleet — maailma ylimalkaan — eivät saa elämää sen täydellisessä merkityksessä, sillä tavoin kuin Aadam omisti elämän, ennenkuin hän rikkoi ja tuli tuomituksi: 

»Sinun on kolemalla kulotava», ennenkuin ne tuhat vuotta ovat kuluneet.  Jumalan kannalta katsoen sisältää [336] sana elämä täyden elämän ilman heikkouksia tai kuolemma.

Hänen kannaltaan katsoen on koko maailma jo menettänyt elämän, on kuolemaisillaan, ja sitä voidaan nyt pitää oikeammin k